Suistamo syntyy sinne, missä me kohtaamme.
Suistamon Perinneseura on kaikkien suistamolaistaustaisten ja -mielisten yhteisö. Edistämme rajakarjalaista kulttuuriperintöä ja vaalimme yhteyttä sukujemme kotiseutuun.
Suistaman Perinnesebra
Vuonna 1951 perustettu Suistamon Perinneseura on valtakunnallinen pitäjäseura, jolla on noin 500 jäsentä eri puolella Suomea. Perinneseuran toiminnassa pääset mukaan laajaan suistamolaisverkostoon, josta löytyy uusien ystävien ja sukulaisten lisäksi myös valtava määrä tietoa Suistamosta. Suistamolaisuuteen kuuluu elämänmyönteisyys, avarakatseisuus ja rakkaus perinteisiin, jotka ovat myös yhdistyksemme toiminnan perusta. Suistamo on auki kaikille!
Suistaman pidäjä sijaičči luovutetulla alovehella Raja-Karjalassa Luadogan pohjaispuolella. Susiedapidäjät oldih Imbilahti, Salmi, Suojärvi, Korbiselgä, Sovanlahti, Ruskiela da Harlu. Sordavalan linnah oli kirikönkyläldä matkua 45 kilometrie.
Vuuven 1937 Suistaman hengikirjan mugah pidäjässä oli eläjiä 8166 hengie. Suistaman pogosta, Loimola da Leppäsyrjä oldih pidäjän suurimmat kylät. Muida kylie oldih Ahvenlambi, Alattu, Huabaselgä, Hudjakka, Ihačču, Jalovuara, Koitonselgä libo Koitto, Konduvuara, Laidivone, Muuvando, Pedäjäselgä, Pyörittäjä, Pienisarga, Suurisarga, Šemeikka, Teronvuara, Ulmalahti, Uuksu, Uuksujärvi da Äimäjärvi. Lizäksi pienembie, ebävirrallizie hieruloi oldih Maizula, Roikonkoski, Hovinaho, Pulkkala, Vuaherselgä, Pollambi, Suurijärvi, Suariselgä da Vuaherjogi.
Nimi Suistama mainitah enzimäistä kerdua Vad’d’an viijenneksen kirjoissa vuodena 1500. Suistamalazen perimätiijon mugah sana Suistama juonduu sanoista suistua da mua . Yhen starinan mugah Suistaman enzimäne eläjä Terenti (Teroi) hiihellessä suistu Vanhan kalmismuan jyrkkiä miänrinnettä alah. Ozattomuosta kyzellyzillä hiän oli sanellun rindieh viitaten: "Tual suistahin muah!"
Suistaman pidäjä
Piensaran tsasouna Suistamolla. Kuva: Hirsjärvi Auvo 1935, Museovirasto
Päivännouzun da päivänlassun välissä
Suistama oli päivänlaskupuolizen da päivännouzupuolizen kulttuurapiirin kessellä. Pidäjän päivänlaskupuolella paistih suomen karjalaismurdehie da päivännouzupuolella karjalan kieldä. Enämmistö rahvahasta oldih pravoslaunoit. L’uterilazien miärä pidäjässä lizäydy 1900-luvulla, konza Suistaman suvipuoleh rakennettih raudatie, kumbane toi keralla uutta rahvasta muijalda.
Suistamalazilla on ollun suuri rouli Suomen pravoslaunoin kirikön synnynnässä. Suomen pravoslaunoin kirikön tuatoksi kučuttu Sergei Okulov oli suistamalane, da monet nygözistägi karjalais-pravoslaunoloista pappilistosuguloista tullah Suistamalda.
Karjalais-pravoslaunoih kulttuuraperindöh kuulutah tärgienä ozana i lujat rahvahanvieron piirdehet, kumbazet ollah aijan aloh sulettu ozaksi pravoslaunoida perinnehtä. Tämä nägyy vielä tänä piänägi ezimerkiksi pokoiniekkoih liittyjissä perindehissä, jumalatarhuahmon Neičyt Muarien, merkičyksessä dai tekstiil’aperindehessä, ezimerkiksi käzipaikoissa da sarafanoih šuoriennassa.
Suistaman Perinnehsebra eistäy omassa ruavossa karjalais-pravoslaunoida kulttuuraperindyö, ga ei unoha ni l’uterilazie suistamalazie.
Suistama oli tunnettu liijatengi runonlaulun, kandelehensoiton, itkuvirzilöin da starinankerronnan malttajista. Suistamalda on tallennettu suuri miärä kalevalamittahista runohutta, sävelie da itkuloi. Rahvas suadih tuttavustuo rajakarjalazeh kulttuuraperindöh, konza suistamalazet ezitettih sidä Suomen eri alovehilla da erähät ihan ulgomualla suaten.
Suistamalazie runonlaulajie da kandelehensoittajie oldih ezimerkiksi Pedri da Iivana Šemeikka, Iivana Mišukka, Timo Lipiččä, Teppana (Stefan) Jänis, Maksima Kyyröne, Iivana Onoila, Iivana Lözöne, Kost’a (Konstantin) Kuokka, Iivana Bogdanoff, Ondrei Sotikane, Iivana da Palaga (Pelagia) Härgöne da Elessei Valokane. Suistamalazie itkijöi oldih “Karjalan muamoksigi” kučuttu Mat’oi Plattone, Maria Ryymin, Oksenja Mägiselgä, Irinja Tarone da Matr’ona Kyyröne.
Suistaman iäni kuuluu nygözessä muuzikassagi. Suistamalaisjuurine Loimolan Voima ezittäy karjalankielistä folkkie, Suistamon Sähkön inspiraččienlähtehenä on Suistama, da lizäksi kanzantaiduolija Jaakko Tepon juuret oldih Suistaman Alatun kylässä.
Runolaulun suuri pidäjä
Suistamalazie Sordavalan laulupruazniekassa vuodena 1906. Iessä vazemella Elessei Valokane, oigiella Iivana Onoila. Tagana kessellä Iivana Mišukka, Iivana Šemeikka da Iivana Bogdanoff. Tagana Kost’a (Konstantin) Kuokka, Irinja Tarone, Mat’oi Plattone da Matr’ona Kyyröne. Fotokuva: Muzeivirrasto, I. M. Vartiainen.
Prorokka Il’l’an kirikkö Iisalmessa on oza kulttuurahistoriellizesti kallista rakennusymbäristyö. Kirikön obrazaseinän obrazat ollah Suistaman Pyhän Miikkulan kiriköstä. Suistaman kirikön kellot soijah nygöin Kiuruvein Pyhän Miikkulan kirikössä.
Suistamalazet voinan jälgeh
Talvivoinan sytyttyö 1939 suistamalazet kiirehellä jouvuttih lähtemäh evakkoh da vuitti heistä vielä kovilla pakkazilla talvikuussa. Uuvestah evakkoh pidi lähtie kezällä 1944, konza Suomi joudu luovuttamah ozan alovehista Neuvostoliitolla da suistamalazet jouvuttih lopullizesti siirdymäh iäreh omilda kodirannoilda.
Suistamalazet sijotettih enimiten Ylä-Savon kundih: Iisalmeh, Kiuruveillä, Lapinlahella da Songajärvellä. Vuitti suistamalazista piädy lizäksi Labualla. Suistamalazet allettih järjestäydyö voinien jälgeh, konza Suistama Sebra ry perussettih Iisalmeh vuodena 1948. Sebra toimi alluksi valdakunnallizesti, kuni Piälinna-alovehen Suistamalazet (nyg. Suistaman Perinnehsebra) kirjuttaudu omaksi yhissykseksi vuodena 1951. Pitkien välimatkoin täh vielä Jovensuuhgi perussettih oma yhissys, Jovensuun Suistamalazet ry, vuodena 1964.
Rajakarjalane identitietta da kulttuuraperindö algo elbyö vähitellen uuzilla paikkakunnilla, da suistamalazet oldih aktiivizesti keralla srojimassa da restauruimassa ezimerkiksi Iisalmen Evakkokessusta, Prorokka Il’l’an kirikkyö, Kiuruvein Pyhän Miikkulan kirikkyö segä monie Ylä-Savon časounoi. Karjalais-pravoslaunoi pruazniekkaperinnehgi elby Evakon pruazniekan myödäh.
Neuvostoliiton sorrunnan jälgeh kodirandamatkualu Suistamalla algo. 90-luvun suurimbie suistamalazien voimin todeutettuloi suavutuksie oli Suistaman kirikönkylän Pyhän Miikkulan puukirikön peruskohendamine. Toiminda Suistamalla elby tuassen 2010-luvulla, konza Suistaman Perinnehsebra elvytti vanhan laulupruazniekkaperindehen. Ukrainan voina on katannun Perinnehsebran organizuijut kodirandamatat väliaigazesti.