Evakko-Kristus tuo toivoa ja lohtua nyt myös karjalaksi
Suomen ortodoksikarjalaiselle yhteisölle rakkaan Evakko-Kristus-ikonin juhlapäivää vietetään ensimmäisen kerran huhtikuun 20. päivä. Samana päivänä liputetaan myös evakkojen muistolle. Suistamon Perinneseura on käännättänyt juhlan kontakin ja troparin nyt myös karjalaksi.
Kanttori Valeria Ratilainen ja Niko Saatsi.
Evakko-Kristus viittaa painokuvaikoniin, joita jaettiin sotien päätyttyä evakkoon joutuneille karjalaisille lohdutukseksi ja siunaukseksi. Ikonimalliksi valikoitui Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraalista löytyvä Kristus kaikkivaltias -ikoni, johon liitettiin suomenkielinen Raamatun lause: "Uuden käskyn minä annan teille, että rakastaisitte toisianne niin kuin minä olen rakastanut teitä, että tekin niin rakastaisitte toisianne. Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään kuin että hän antaa henkensä ystäviensä edestä".
Suomen ortodoksinen kirkko on tuottanut juhlaan liittyvien troparin ja kontakin eli juhlapäivään liittyvien veisujen tekstit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Koska merkittävä osa Suomen ortodoksikarjalaisista evakoista puhui äidinkielenään karjalaa, ajatus tekstien kääntämisestä myös karjalan kielelle virisi Suistamon Perinneseurassa. Yhdistys pyysi käännöstyön tekijäksi karjalan kielen osaajaa, suistamolaistaustaista Niko Saatsia.
Evakko-Kristukseen liittyvän kirkollisen tekstin kääntämisessä ortodoksisen teologian ja suomenkarjalaisuuden ymmärtäminen oli tärkeää.
– Kirkollisen tekstin kääntäminen hirvitti aluksi, sillä siinä on suuri vastuu myös teologisessa mielessä. Käännöstyöllä on tarkat raamit, sillä tekstin sisältämä opetus ei saa muuttua, Niko kertoo.
– Mummollani eli mammalla oli suuressa čupussa Evakko-Kristus-ikoni ja muistan, kuinka hän sen edessä rukoili, Niko kertoo.
Niko käytti käännöstyön apuna olemassa olevia karjalankielisiä kirkollisia tekstejä, kuten Uuzi sana ja Pühän tuatan Iivan Krisostoman, Kuldusuun, Jumalalline liturgii sekä Suojärven pitäjäseuran aktiivin, Paavo Harakan tekemiä ortodoksisten rukousten ja jumalanpalvelustekstien karjalankielisiä tekstejä. Paavo myös tarkisti Nikon tekemät käännökset.
Kokemusta kirkollisten merkityksien kääntämisestä karjalaksi oli kertynyt myös oman Loimolan Voima -yhtyeen sanoituksia tehdessä.
– Kirkolliset tekstit ovat olleet mukana Loimolan Voiman tuotannossa alusta saakka. Muarien virzi -laulusta löytyy Suuren perjantain iikossi kansankielelle käännettynä. Meččäkirikkö loppuu puheosuuteen, jossa lausutaan karjalaksi akatistosta luomakunnalle, Niko kertoo.
Niko kertoo, että karjalankielinen termistö aiheuttaa haasteita suomenkielisessä ympäristössä, koska monilla sanoilla on suomeksi eri merkitys.
– Koska kyse on rukouksesta, niin sanavalintojen pitäisi olla sellaisia, etteivät ne herätä hilpeyttä eivätkä vie ajatuksia pois itse asiasta. Sen vuoksi korvasin alkuperäisessä suomenkielisessä tekstissä käytetyn kulkea-verbin sanalla astua. Kulkea-verbin suora käännös karjalaksi on kullen, jonka imperfektimuoto vie varsin kauaksi kirkollisista ajatuksista, Niko nauraa.
Niko kertoi käännöstyöstä Jyväskylän ortodoksisen seurakunnan kanttorille, salmilaistaustaiselle Valeria Ratilaiselle, joka auttoi varmistamaan, että teksti sopii hyvin laulettavaksi niille määriteltyihin 2. ja 3. sävelmiin. Jyväskylän ortodoksisen kirkon kuoro tallensi Valerian johdolla sovitukset äänitteiksi.
– Sovitustyö vaikutti jonkin verran sanavalintoihin, kun huomasimme, että esimerkiksi iglamoija-verbi toimi laulettuna paremmin kuin vaihtoehtoinen iloija. Rakenteeltaan karjalan kieli on lähellä suomea, joten sovittaminen oli helppoa, Valeria ja Niko kertovat.
Valeria toteaa, että karjalankielinen käännös on luonteva osa Suomen ortodoksisen kirkon piirissä toimivien kieliyhteisöjen huomioimista ja kirkon historian ylläpitämistä.
– Monikulttuurisuus on osa globaalia ortodoksista kirkkoa, mikä näkyy myös kirkossa käytettyjen kielten rikkautena. Olen iloinen siitä, että saamme tuoda karjalan kieltä esiin myös siihen olennaisesti kuuluvassa ortodoksisessa kontekstissa, Valeria toteaa.
Vaikka Evakko-Kristus on osa Suomen ortodoksikarjalaisen yhteisön historiaa, on sen merkitys nykyajan ortodoksisessa yhteisössä paljon laajempi. Evakko-Kristuksesta on tullut kaikkien etsijöiden, kulkijoiden, hädänalaisten ja toivoa kaipaavien suojelija.
– Kaikki me Suomen ortodoksisen kirkon jäsenet olemme tavalla tai toisella kulkeutuneet kirkkomme suojaan, Valeria lisää.
Haastatteluun mukaan liittynyt rovasti Timo Mäkirinta toteaa, että Evakko-Kristuksen voima on toivon ja lohdun sanomassa.
– Toivosta syntynyt ilo auttoi evakkoyhteisöjä selviämään vaikeiden aikojen yli, ja se kantaa myös tässä ajassa.
Jyväskylän ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Kaarlo Saarento, kanttori Valeria Ratilainen, Niko Saatsi ja rovasti Timo Mäkirinta.
Piispankokous hyväksyi karjalankielisen käännöksen käyttöön 17.3.2026. Äänitteen voi kuunnella tekstien alla olevalta videolta. Suomenkieliset versiot löytyvät Suomen ortodoksisen kirkon sivuilta.
Evakko-Hristos (Kaikkivallalline) obraza
Tropari, 2. säv.
Siun blahoslovoijan kuvan suojah myö riennämmä, oi Halliččija | da ylennämmä Siuda, Hristos urossuksen tuoja, | konza Sie tulit abuh miän muugalazuon evakkomatalla | da assuit miän ker kaikissa kuotteluksissa. | Siun armollizuon da hyvyön ruadi myö laulamma: | Kyynälin kylvettyh muah Sie, Hristos miän Spuassa, | | nossatit pyhän vieron puhtahan fruktan.
Kunnivo olgah Tuatolla da Poijalla i Pyhällä Hengellä nygöin, ainos da ilmazen ijän. Amin.
Kontakki, 3. säv.
Tänäpiänä urossuksen tuoja da eloksen hyögän tyynistäjä Iisus Hristos | on miän luona anheliloin händä nägymättömästi kaimatessa. | Pyhien joukko miän ker iglamoiččou, | konza atkalan sijah Kaikkivallalline ando meilä lubavuksien ihanan muan | | da kässyn toine toista suvaija.