Suistamolaisjuurinen elokuvaohjaaja Ari Matikainen tarkastelee nykyhetken karjalaisuutta

Kinocompany Oy:n tuottama ja ohjaaja Ari Matikaisen toteuttama Karjaladox-lyhytdokumenttisarja tarkastelee suomalaista karjalaisuutta tässä ajassa: kieltä, kulttuuria, identiteettiä ja ihmisiä, jotka rakentavat karjalaisuudelle uusia muotoja. Karjaladoxin lähtökohtana on kysymys siitä, miltä karjalaisuus näyttää, kun sitä ei tarkastella vain menetettynä alueena tai historiallisena kulttuuriperintönä, vaan elävänä ja jatkuvasti muuttuvana kulttuurina.

Ohjaaja Ari Matikaiselle aihe karjalaisuus on henkilökohtaisesti tärkeä aihe: Pohjois-Karjalassa syntyneen Matikaisen juuret vievät Koiton kylään Suistamolle.

– Pohjoiskarjalaisuus on tietysti hyvin vahva identiteetti, ja kotiseudun merkitys on ollut minulle aina korvaamaton. Se oli pitkälti itsestäänselvyys: ollaan karjalaisia. Ei se tuntunut etäiseltä eikä vanhanaikaiselta. Karjalaisuus oli arjessa koko ajan olemassa, mutta jos elää lapsena Karjalassa, ei sitä tietenkään joka päivä analysoi, että kuinka karjalaista meidän elämämme nyt on. Se on vain ihan tavallista elämää, Matikainen kertoo.

– Menetettyjen alueiden karjalaisuus oli taas lapsuudessani ehkä enemmän joukko isoja kysymyksiä vailla vastauksia. Iän, työn ja tutkimuksen myötä olen lähtenyt etsimään niihin vastauksia. Samalla oma karjalainen identiteettini on syventynyt.

Karjaladox-lyhytdokumenttisarjassa hyödynnettiin myös Suistamon Perinneseuran kuva-arkistoa.

– Meillä oli käytössä paljon arkistomateriaalia, ja juuri sen yhdistäminen tämän päivän teknologiaan oli minusta kiinnostavaa. Saimme esimerkiksi Suistamon Perinneseuran kuva-arkiston kuvia käyttöömme, joita elävöitimme tekoälyn avulla ja rakensimme niistä videoita. Sillä tavalla vanha Karjala tuli tähän päivään aivan uudella tavalla takaisin. Ihmiset eivät ole silloin vain epäselviä mustavalkoisia mummoja ja ukkoja vanhoissa valokuvissa, vaan he alkavat jälleen tuntua ihmisiltä ja heidän maailmansa tulee lähemmäksi, Matikainen kertoo.

Ohjaaja Ari Matikaisen Karjaladox tarkastelee tätä nykyhetken karjalaisuutta eri ihmisten kautta. Sarjassa tavataan muun muassa teknologia-asiantuntija Tove Myllari, joka kehittää karjalankielistä puhesynteesiä, tanssija ja elokuvantekijä Jyrki Haapala, joka on tehnyt ensimmäisiä karjalankielisiä taide-elokuvia. Suistamolaisia sarjassa edustavat Loimolan Voima ja tutkija Katja Lösönen. Sarjan päätösjaksossa tavataan muusikko Vilma Jää.

 Karjaladoxin lähtökohtana on kysymys siitä, miltä karjalaisuus näyttää, kun sitä ei tarkastella vain menetettynä alueena tai historiallisena kulttuuriperintönä, vaan elävänä ja jatkuvasti muuttuvana kulttuurina. Yli kaksi vuosikymmentä kestäneellä urallaan hän on käsitellyt dokumenttielokuvissaan muun muassa identiteettiä, muistia, historiaa ja yhteiskunnallisia murroskohtia.

 Karjaladox ei jää lyhytdokumenttisarjaan. Kinocompany kehittää parhaillaan myös pitkää dokumenttielokuvaa modernista karjalaisuudesta, karjalan kielestä ja kulttuurisesta muistista; siitä, missä karjalaisuus nykyään elää, kuka sitä määrittelee ja miltä sen tulevaisuus voisi näyttää. 

– Suunnitelmissa on myös dokumenttielokuva, joka pyörii pitkälti karjalaisen kielen ja mielen ympärillä. Kieli määrittää vahvasti identiteettiä, mutta tästä ei ole tulossa pelkkää kielipoliittista elokuvaa. Karjalaisten yli on historian aikana kävelty monta kertaa, suuntaan ja toiseen. Sodan jälkeiset tapahtumatkaan eivät ole olleet mitään kaunista historiaa. Karjalaisten omaa tarinaa pitäisi käsitellä paljon laajemmasta näkökulmasta, Matikainen kertoo.

– Minua kiinnostavat kysymykset: mitä karjalaisuus tänä päivänä on, kuka sitä määrittää, kenellä on oikeus sitä määrittää ja miten sitä pitäisi määrittää. Dokumenttielokuvan kannalta ne ovat erittäin kiinnostavia kysymyksiä.

Karjaladox on toteutettu yhteistyössä Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön kanssa. Sarjan tuottaa Kinocompany Finland Oy. Sarja on katsottavissa Kinocompanyn kanavalla Youtubessa.